sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Merirosvokakku pienelle merirosvolle


Poikani täytti muutamia päiviä sitten 1v. ja pitihän sitä tietysti juhlistaa. Teemaksi valitsimme mieheni kanssa merirosvot. Tarjoilut yritimme valita teeman mukaan tai ainakin keksiä niille teeman mukaiset nimet Nauru.
Tarjolla olikin siis Kapteeni Punaparran parahultaista riipipossua, LeChuckin apinasaaren papukaijaa, Aarrearkussa muhinutta kaalisörsseliä, Kapteeni Jack Sparrown kastikehelmeä, Laivapiian makoisia Krakenrullia, Messipojan messeviä silmälappukeksejä, Kapteeni Barbossan puujalalla vatkattua kuivakaakkua, Merirosvo kuningattaren sekametelijäätelökakkua ja Lemmy Hurjapään herrrrrkkukerroskakkua. 
Ohjelmana oli tietysti lapsille ongintaa. 
Leivottua tulikin sitten ihan olan takaa ja siihen päälle grillaukset ja muut härpätykset. Huh, meinasi usko loppua kesken kun kolme kakkua lensi roskiin (tai no jemmaan sitä varten, että ehkä niistä tulee cake popseja), mutta lopulta Lemmy Hurjapään merirosvokakusta tuli ihan mukiinmenevä.

En ole ennen käyttänyt sokerimassaa tai marsipaania leivonnassa, joten olin ihan uusilla vesillä (pun not intended) tämän kakun kanssa. Parit kakkupohjat tosiaan epäonnistui, mutta sentään tuosta päällisestä tuli kerralla ihan hyvä. Parempikin olisi voinut toki tulla, mutta kelpaa näin ekaksi (ja vannoin kyllä että vikaksikin suutuspäissäni kun kakkua väänsin) kerraksi. Harmittaa, että tuon yhden pääkallon silmä repsottaa, mutta minkäs näin jälkikäteen teet Hymy.
Pohja on perussokerikakkupohja, sisällä on kaupan vadelmamoussea ja itsetehtyä suklaamoussea. Sokerimassan alla on kerros vadelmahilloa, josta siivilöin siemenet pois. Mustat pääkallot ja nauhat ovat marsipaania. 
Täytekakun lisäksi oli tarjolla jäätelökakkua, josta en huomannut ottaa kuvaa ja ehkä parempi niin, koska kakun päällä ollut suklaa murentui paloiksi, joten kovin kaunis kakku ei ollut. Maku oli kyllä hyvä. Kakussa oli tummaasuklaata päällä, sitten kerros tiikerikääretorttua ja sisällävaahtokarkkijäätelöä.
Kekseiksi leivoin m&mkeksejä samalla ohjeella kuin daimkeksejä vaihtaen tietysti daimit m&m:ksi. 

Kuivakakkuna oli tuttifruttikakku, joka siis on normaalia kuivakakkua, johon on lisätty tuttifruttirouhetta. Itse pidän kakusta todella paljon, se on mehevä ja siinä on hauska karkkinen maku. Tuttifruttirakeet sulavat uunissa, joten ne eivät jää koviksi kakun sisään. Pohdiskelin myös, että rouhetta voisi lisätä myös sokerikakkupohjaan, saisi vähän uutta makua perustäytekakku. Ehkäpä kokeilen joskus.

Makeiden herkkujen lisäksi oli tarjolla tietysti myös suolaista naposteltavaa. Mieheni savusti grillissä pulled porkia ja pulled chickenia, eli riipipossua ja -kanaa. Liha on suussa sulavaa ja vaatii pitkän kypsennyksen, tarkoitus on että liha lähtee luusta repimällä, mistä nimikin tulee. 

Lihat syötiin minihampurilaissämpylöiden välissä erilaisin kastikkein höystettynä.



Lisäksi oli vielä itse tehtyä coleslawta.
Ja jos ei liha vieraille maistunut, niin tarjolla oli myös tonnikalarullia, joissa on lehtitaikinan välissä katkaraputuorejuustoa, tonnikalaa, sipulia, paprikaa ja juustoraastetta.

Tuli kyllä muutamaan otteeseen vannottua kaikkien epäonnistumisten jälkeen, että ensi vuonna ostan kaiken valmiina kaupasta, mutta tuskinpa sentäs Hymy.
Toivottavasti näistä löytyy inspiraatiota muillekin! Ja jos joku kysyy tarkempia ohjeita, niin mielelläni laittelen. Myös lihahommiin, täytyy vaan niihin konsultoida miestä Nauru.

Merirosvomaisin terveisin TsiSanna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...