maanantai 28. huhtikuuta 2014

Ylistys esikuvallemme!

Tämä kirjoitus on omistettu äidillemme tänään hänen syntymäpäivänään. Äitimmehän on fiksu, kaunis, ahkera, tunnollinen, luova, rakas ja näiden päälle vielä käsityöjumalatar, joten kirjoitus sikäli sopii blogiin :).

Sanna ja äiti kotipihalla
Triinu ja äiti Kiinassa

Kuten aiemmin jo kerroimme äitimme on käsityöesikuvamme. Häneltä olemme oppineet virkkaamaan ja neulomaan sekä ompelemaan ja saanut äärettömästi muita vinkkejä ja ideoita kaikenlaiseen käsillä tekemiseen.

TsiSannalle yksi mieleen parhaiten painuneita käsityömuistoja äidin kanssa oli kun ala-asteen kuudennella luokalla piti neuloa kahdella värillä jotain. En keksinyt mitä tekisin, saati sitten osannut neuloa kahdella värillä. Meidän käsityöopettajamme ei ollut parhaasta päästä, eikä häntä parhaalla tahdollakaan voinut sanoa kannustavaksi. Kotona sitten yritin työtä tehdä, mutten saanut mitään aikaan. Äiti ehdotti että neuloisin pannan, se olisi tarpeeksi simppeli ja nopea tehdä. Muistan edelleen kun äiti näytti kuinka kahdella värillä neulotaan ja kuinka helpolta se näytti äidin tekemänä. Itseltä ei oikein sujunut alkuun, mutta äiti jaksoi opastaa ja neuvoa ja ihan kelpo panta siitä tuli (toki siellä oli aika monta äidin neulomaa riviä välissä). Siitä saatua arvosanaa en enää muista. Tämä panta on minulla edelleen tallessa, vaikka useat lapsuuden käsityöt ovat kadonneet ties mihin matkan varrella. Pari päivää sitten kokeilin pantaa päähän ja edelleen se mahtuu :). Kiitos siis äiti tästä muistosta ja tietysti pannasta!


En usko, että ilman äitiä olisin koskaan ryhtynyt käsitöitä harrastamaan. Kyseinen harrastus on kuitenkin antanut minulle niin paljon ettei sitä voi sanoin kuvailla. Samaa voisi sanoa toki myös äidistä yleensä :). Uskon myös, että yhteinen kiinnostus kaikkeen DIY-pohjaiseen tekemiseen on lähentänyt meitä. 

Tsi-Triinulla on myös tallessa lapsuuden käsitöitä, joista vanhin taitaa olla jo ajalta ennen kouluun menoa. Kyseinen työ on 'tietysti' täytetty mato, jonka olen harsinut käsin yhteen ja täyttänyt. Silminä madolla on napit, jotka taitavat ollakin siisteyden perusteella äidin eivätkä omat ompelemat. Lisäksi mieliin on painunut monet lempi- ja juhlavaatteet, jotka ovat syntyneet aluksi äidin käsistä ja myöhemmin omin käsin äidin auttaessa. 

Viimeisin äidin valvonnassa tehty juhlamekko, 2007 Tsi-Sannan häihin.

 Olemme siitä onnellisessa asemassa, me TsiSiskot, että voimme todella sanoa, että meillä on maailman paras äiti :). Ja näin käsityöblogin kannalta on tietysti extramukavaa, että hän sattuu olemaan myös käsityöjumalatar. 

Näiden sanojen ja kuvien myötä haluamme toivottaa sinulle, äiti, oikein ihanaa syntymäpäivää! Toivottavasti päiväsi on yhtä ihana kuin sinä olet :)!


Toivottavavat omat tyttäresi TsiSiskot






5 kommenttia:

  1. Ihana postaus! Hauskoja nuo ensimmäiset käsityömuistot. Onnea minunkin puolesta äidillenne!

    VastaaPoista
  2. Heippa! Haastoin teidät blogissani, mutta yksinkertaistin haastetta, että jos seuraavassa postauksessa kerrotte 11 arkipäivään liittyvää asiaa itsestänne :)

    VastaaPoista
  3. Voi miten kaunis kirjoitus äidistänne. Voin kyllä sanoa saman omasta äidistäni vaikka hän on ollut manan majoilla jo yli 10 vuotta.

    VastaaPoista
  4. Minulla myös on kannustava käsityöäiti: me neuloimme yhdessä puseroita kun olin pieni. Äiti kerkesi neuloa 3 kappaletta siinä ajassa kun minä neuloin yhden, mutta nyt 30:nä olenkin neulonut jo ainakin 20 puseroa ihan itse :)

    VastaaPoista
  5. Käsityö yhdistää... äitejä ja tyttäriä! Onnea ja menestystä tekemisen ja taidon poluilla.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...