Kalanruotoranskis ja siksaknauhalettikampaus

Typykän tukalla sain luvan taas leikkiä ja tällaista syntyi:

Tästä tuli aika kiva, mutta pitäisi vähän miettiä onko helpompaa tapaa tehdä ko. kampaus. Nyt tein kahta lettiä samaan aikaan ja se on hippasen hankalaa. Tietty nauhat voisi vain lopuksi pujotella sekaan, mutta en tiedä olisiko sekään niin helppoa ja silloin niitä ei saisi lettien välissä kulkemaan kunnolla. Haluaisin myös kokeilla tätä niin, että siksakia tulisi vähän tiheämmin. Nyt mulla ei ollut tarpeeksi pitkiä nauhoja :D.

Elämässä pitää olla tavoitteita ja yksi meikäläisen pitkään tavoittelemista asioista on hyvä resepti kalanruotoranskiksen tekemiseen. Aikaisemmin tekemäni kalanruotoranskikset ovat poikkeuksetta lösähtäneet niskaan rumasta. Syystä tai toisesta ne eivät vain ole pysyneet napakasti ylhäällä. Ja sekös ottaa pattiin, kun muuten kovasti kalanruotolestistä diggailen.

Yksi päivä selaisin pinterestiä ja siellä sattui silmään kalanruotoranskis, joka ei ollut lösähtänyt. Siitä tuli inspiraatio kokeilla jälleen kerran, josko saisin omani pysymään ylhäällä. Ja vihdoin viimein löytyi se taika, millä kalanruodon sai pysymään kunnolla ranskismuodossakin :). Jee!

Tässä löysä keskellä päätä oleva versio:

'

Huomatkaa kuinka letti pysyy ylhäällä, vaikka on rakenne onkin löysä. Hyvä minä!

Tässä tiukempi sivuversio:

Ja mikä se taika sitten oli, mikä sai kalanruodon pysymään ruodussa? Se, että tein aina pari vetoa normaalia lettiä joka välissä ennen kuin lisäsin hiuksia sivuilta. Saako tuosta tolkkua? Hyvin yksinkertainen asia, jota en ehkä osaa sanoa niin yksinkertaisesti kuin pitäisi :D. Eli aloitin letin ihan normaalisti, vedin 2 kertaa hiukset puolelta toiselle, sitten lisäsin tukkaa, sitten tein taas 2 normivetoa ja sitten lisäsin tukkaa jne. loppuun asti. Ja kappas vaan letti on ja pysyy :).

Tukkaterkuin TsiSanna